Kiitos riippumattomat.wordpress.com :lle LePenin puheen suomennoksesta. Panin "backupin" tänne. Vastoin Soinin Timpan tai Le Penin skenaarioita, pelkään EU-hirviön todella nousevan ja tekevän lisää totaalitäärisiä ratkaisuja ja kansallisuusaatteen murskaamista. Ei EU romahda. Tässä välissä USA kohta sukeltaa ja pian paatuneinkin vihervasuri tajuaa, mitä tilalle valtatyhjiössä tulee nousemaan.
Mutta alla Le Pen. Ansioitunut puhe. EU Sössösuvaitsevaisuutta ja hömppähumanismia vastaan.
Puhe vapaasti käännettynä:
Herra Presidentti,
Johdatte Euroopan presidenttinä kuusi kuukautta tässä lyhytaikaisessa ja kiertävässä asemassa. Vastoin ranskalaisten äänestäjien enemmistöä olette paljastaneet itsenne kiihkeäksi europistiksi, kehtasitte jopa yrittää esitellä uudelleen Euroopan perustuslakia käytännössä muuttumattomana Lissabonin sopimuksen muodossa, jonka jo vuonna 2005 ranskalaiset ja hollantilaiset hylkäsivät. Ikävä kyllä, Irlannin kansan tahto on mitätöinyt juonenne. Tästä johtuen Lissabonin sopimus on kuollut ja kuopattu, kaikista yrityksistä pakottaa Euroopan kansat euro-internationalistisen kabaalin tahtoon huolimatta. Kansanedustajana vuonna 1957 äänestin Rooman sopimusta vastaan, joka oli ensiaskel prosessissa, joka johtaa, promoottereidensa mukaan, Monnet ja Coudenhove-Kalergi muiden joukossa, Euroopan Yhdysvaltoihin. Koska tämä Baabelin Torni on ainoastaan mahdollinen perustaa Euroopan kansojen raunioille, ennen kaikkea Ranskan, isänmaani, raunioille, olen vastustanut sitä päättäväisesti siitä lähtien. Meille kerrotaan, että globalisaatio johtaa perusteellisiin muutoksiin kaikkialla, ja että meidän täytyy antautua näille muutoksille. Tosiasiassa kautta maailman kansakunnat kasvavat vahvemmiksi innokkaan isänmaallisuuden tukemina, kaikkialla paitsi yhdellä ainutlaatuisella aluuella, Euroopassa, jossa isänmaat myydään pois, puretaan ja demoralisoidaan tämän projektin hyväksi, jolla ei ole voimaa eikä identiteettiä, kun samaan aikaan siirtolaisaallot vähitellen valloittavat Euroopan ja samalla taloudellisten rajojemme avaaminen alistaa meidät rajoittamattomaan kilpailuun muun maailman kanssa. Kaikki ne lupaukset, joita eurooppalaisille on tehty, jotta he hyväksyisivät itsenäisyytensä menettämisen, itsemääräämisoikeus, identiteetti ja kulttuuri, on jätetty täyttämättä. Ei taloudellista kasvua, täystyöllisyyttä, vaurautta eikä turvallisuutta. Ainoastaan ahdinko vallitsee tulevan järjestelmällisen kriisin kynnyksellä: ruoka-, energia- ja talouskriisi. Tietenkin samaan aikaan, median pyörät jatkavat pyörimistään. Eilen Euroopan jalkapalloturnaus, Roland Garros Tennisturnaus, huomenna Pekingin olympialaiset, ja tänään ihmeellinen satu ikonista: Ingrid, joka nauraa, itkee ja rukoilee ja vaeltelee veljellisen olkanne tukemana. Tahtonne olla libertador johti teidät harhaan, samaan neuvottelupöytään FARC:in terroristien kanssa. Mutta kumpikaan teistä, te tai presidentti Chavez, ei vapauttanut kolumbialaista senaattoria rouva Betancourtia. Se oli presidentti Uribe, joka maailman edistyksellisten voimien mahti vastassaan, saavutti ratkaisevan voiton rikollisesta terrorismista. Käytitte useita hedelmättömia lähestymistapoja, menitte niinkin pitkälle, että kutsuitte katuvia FARC:in kommunistiterroristeja hyötymään turvapaikasta Ranskassa, mutta keneltä te suojelette heitä? Demokraattiselta Uribelta? Kun kerran aloititte, niin miksi ei Talibaani, Hezbollah tai Tamilin tiikerit? Olette kuin hirviö Amphisbaena, niin rakas runoilija Césairelle. Epäilemättä, herra presidentti, mediaohjaajan taitonne eivät tule riittämään niiden kytevien uhkien torjumiseen, jotka tulette kohtaamaan ennen vuoden loppua. Teidän Eurooppanne on ajelehtiva laiva, tuulen ja aaltojen armoilla. Se on ainoa maailmankolkka, joka on tarkoituksellisesti purkanut omat poliittiset ja moraaliset rakenteensa. Ilman rajoja, vähittäisen siirtolaisinvaasion kohteena joka on vasta alkamassa, taloudellisesti raunioitunut vapaa-markkinafanatismin johdosta, sosiaalisessa vararikossa, demograafisesti heikentynyt, hengellisesti rampautunut ja puolustustahdoton, siitä tulee parhaassa tapauksessa Amerikkalainen sateliittivaltio. Pahimmassa tapauksessa se vajoaa dhimmiyden orjuuteen. On jo aika luopua liittovaltion kuolettavasta harhakuvitelmasta ja rakentaa kansakuntien Eurooppa, joka on todellisten liittolaissuhteiden, kenties vaatimattomampien mutta tehokkaampien, yhdistämä. Perustuslain ja Lissabonin sopimuksen epäonnistumiset on nähtävä varoituksena. Euroopan kansat eivät tahdo tätä projektia. He eivät tule sallimaan sen pakottamista heidän harteilleen, he eivät tahdo kuolla.
